Elämää autotehtaan varjossa...

Kohta ensimmäinen kuukausi Tsekeissä on vietetty. Homma lähti käyntiin EILC:n kolmeviikkoisella Tsekin kielikurssilla, joka järjestettiin neuvostohenkisessä tehdaskaupungissa Mlada Boleslavissa noin 60 kilometriä Prahan pohjoispuolella. Jo pelkästään menomatka oli mielenkiintoinen.  Lähtöä edeltävänä päivänä kävimme serkkuni kanssa eksymässä Raaseporissa, jossa tämän vuoden Retki-Rogaining järjestettin. Alun perin oli ideana osallistua 24-tunnin sarjaan, mutta koska kielikurssi alkoi ennakoitua aikaisemmin vaihdoimme osallistumisemme 8-tunnin sarjaan.  Kilpailu meni odotusten mukaisesti parin pummin säestäessä matkantekoa. Kotiin palasimme puolenyön paikkeilla ja seuraavana aamuna kello herätteli viiden jälkeen, joten oli aika lähteä kentälle virkein mielin ja keveillä jaloilla.

Lensin Prahaan Budapestin kautta ja muutaman tunnin vaihtoaika Budapestin kentällä kului nukkuessa. Erikoismaininta täytyy antaa ulkomaanterminaalin uutuuttaan kiiltäville sohville. Parhaat lentokenttänokoset aikoihin. Prahaan saavuimme aikataulun mukaisesti neljän jälkeen ja kentällä odotti iloinen yllätys, kun selvisi että Malev Airlines oli kadottanut rinkkani jonnekin välille Helsinki – Budapest – Praha. No ihmettelyyn ei ollut aikaa, koska minun piti olla Mladassa jo samana iltana. Aikaa oli tuhrautunut rinkkasotkuun kentällä sen verran, että rautatieasemalla piti laittaa juoksuksi. Onnistuin kuitenkin hankkimaan lipun ja löytämään oikean junan juuri, kun se oli lähtemässä liikkeelle.  Majapaikkani ensimmäisen kolmen viikon aikana oli hostelli Uno, jossa kaikki kielikurssilaiset majoittuivat.  Hostellia ympäröivät parimetriset muurit, ja se sijaitsi kaupungin laidalla keskellä varastorakennuksia. Oikein idyllinen paikka. Myös rinkkani löysi tiensä hostellille taksikyydillä (!) muutamaa päivää myöhemmin.

Skoda aloitti polkupyörillä, tummanpuhuva fixi 1900-luvun alkupuolelta.

Kielikurssimme järjestettiin yliopistossa nimeltä Skoda Auto Vysoká. Kuten nimestä voi päätellä , niin toimintaa rahoittaa eräs autoja tehtaileva yritys. Syynä tähän on, että tsekkiläisten kansallisylpeys Skoda on lähtöisin Mlada Boleslavista ja paikkakunnalla sijaitsee edelleen suuri autotehdas, joka tuottaa noin 800 Octaviaa päivässä. Kielikurssilla oli osallistujia Espanjasta, Portugalista, Ranskasta, Hollannista, Saksasta ja Puolasta. Opiskelu oli ensimmäisestä päivästä lähtien leppoisaa ja ryhmähenki erinomainen.  Kolmessa viikossa ei saada ihmeitä aikaan, joten opetuksessa keskityttiin sanavaraston kartuttamiseen ja oikeaoppiseen lausumiseen kieliopin jäädessä vähemmälle. Oppituntien ohella kävimme myös ihmettelemässä miltei kaikki Pohjois-Bohemian kylät, ja lisäksi vierailimme muun muassa hiihtomekkana tunnetussa Liberecissä sekä kylpyläkaupunki Podebradyssa.  Kielikurssi huipentui kirjalliseen & suulliseen kokeeseen, josta kotiutin itselleni viisi noppaa. Nyt hallitsen siis alkeellisimmat sosiaalisessa viestinnässä vaadittavat fraasit, joten esimerkiksi kaupassakäynti ja bissen tilaaminen paikallisella murteella onnistuvat. Eipä mennyt kielikurssi hukkaan, mutta veikkaan, että maksimaalinen osaamistaso omalta osaltani on saavutettu.  

Skoda Auto Vysoka Skola

 Kämpän löytäminen Prahasta oli oma lukunsa. Tavoitteena oli löytää kohtuuhintainen kalustettu huone hyvien kulkuyhteyksien äärellä, mutta en selkeästi ollut vaatimuksineni yksin liikkeellä.  Sovin parin viikon aikana vajaat puolenkymmentä esittelyä. Suurimmassa osassa tapauksista todellisuus ei vastannut netissä esiteltyjä kuvia ja vähitellen aloin suhtautua paljon käytettyyn markkinointisloganiin ”fully renovated” varsin skeptisesti. Ahkera soittelu palkittiin kuitenkin viime lauantaina heti kielikurssin päättymisen jälkeen, kun löysin itselleni vapaan huoneen kattohuoneistoon perustetusta solukämpästä. Asuinalueena on Vinohrady, joka sijaitsee vilkkaimman turistikeskuksen ulkopuolella, mutta keskustaan pääsee metrolla tai ratikalla reilussa viidessä minuutissa. Reilut kolme viikkoa kestänyt hostellielämä sai siis päätöksensä.

Näköalaa kämpiltä

Tämä viikko on kulunut käytännönasioita järjestellessä ja lähiympäristö ihmetellessä. Kämppään ja asuinalueeseen olen enemmän kuin tyytyväinen. Nyt minulla on vajaat kolme viikkoa vapaata ennen kuin orientaatio alkaa lokakuun alussa, joten reissusuunnitelmia on suuntaan jos toiseen, mutta niistä lisää myöhemmin. Viikonloppuna suuntaan Ústí nad Labemiin aivan Saksan rajan tuntumaan puolikasta juoksemaan (check http://www.usteckypulmaraton.cz/en). Viime viikkoina on juoksun kanssa laiskoteltu, joten nyt on aika palata takaisin ruotuun.

Naapurustoa

 

 

 

- Ana